Kansankulttuuria

 

Etelä-Karjalan talonpoikaiskulttuurin esineistöä on esillä kaikissa maakunnan kotiseutu- ja pitäjänmuseoissa.
Maanviljely

Etelä-Karjalan alueella käytetty auratyyppi oli koko itäisen Suomen alueella tavallisin hankoaura eli sahra. Auralla voitiin kyntää sekä oikealle että vasemmalle. Hankoaura sopi muotonsa ansiosta kantoisten ja kivisten kaskien kyntämiseen. Itäisten hankoaurojen kädensijat sijaitsivat poikittaisessa peräpuussa. Etelä-Karjalassa viljan katkaisemiseen käytetty sirppi oli itäsuomalaista mallia; pieni, sekä kapea- ja ohutteräinen sirppi. Heinän ja myöhemmin viljan leikkaamiseen käytetty viikate oli alueella väärävartista tai karjalaista väärävartista tyyppiä.

 

Ruokatalous

Karjalainen ja savolainen ruokatalous poikkesi suurelta osaltaan läntisen Suomen ruokataloudesta. Alueen erikoisuuksia olivat uuni- ja laatikkoruoat, erilaiset piirakat ja kukot sekä leivät. Nykyisen Etelä-Karjalan alueella on tehty perinteisesti paksukuorisia, ruistaikinasta leivottuja piirakoita, joissa reunat rypytetään täytteen ympärille. Ohutkuoriset sultsinat ja supukat olivat Pohjois-Karjalan ja Laatokan Karjalan erikoisuuksia. Savolaisena erikoisuutena pidetty kalakukko on ollut vähintään yhtä suosittua ruokaa myös Karjalassa. Kukko on leivän ja piirakan välimuoto, paksu ruisleipä, jossa on täyte.

Leivät poikkesivat Itä- ja Länsi-Suomessa toisistaan. Karjalassa hapan ruisleipä oli pehmeä ja paksu, kun lännessä leipä oli kova reikäleipä. Leivällä tarkoitettiin Itä-Suomessa nimenomaan juuri ruisleipää, muut leivät olivat rieskoja. Rieska-sanan käyttökin on Itä- ja Länsi-Suomessa poikkeava. Kun lännessä rieska tarkoitti ohutta, vaaleaa leipää, oli rieska Karjalassa ja Savossa kohotettu ja paksu. Lännessä karjalaisten rieskaa kutsuttiin limpuksi. Maakunnan paikallismuseoista Joutsenon pitäjäntuvalla pääsi vielä 2000-luvun alussa seuraamaan karjalaisen rieskan tekoa höpsytysmenetelmineen.

Alueelle ominaista oli myös ruoan valmistaminen puisessa pitkulaisessa kaukalossa, jota kutsuttiin säräksi. Särä laitettiin tuvan uuniin ja liharuoka kypsennettiin uunin miedossa lämmössä. Myös astiassa valmistettavaa ruokaa kutsuttiin säräksi. Särä nostettiin uunista rautahaaraisella patahangolla eli uhvatalla. Perinteisen karjalaisen särän valmistamiseen voi käydä tutustumassa Lemin kotiseutumuseossa. Museopirtissä pääsee myös aterioimaan säräpöytään.

Etelä-Karjalaan omaksuttua ruokaperinnettä edustaa viipurinrinkeli, joka on kulkeutunut Viipuriin keskiajalla Keski-Euroopasta luostarikäyttöön. Luostarista rinkeli levisi kansan keskuuteen ja Viipurista Lappeelle asti. 1800-luvun loppupuolelta eteenpäin Lappeen pitäjän talolliset alkoivat valmistaa viipurinrinkeleitä sivuelinkeinona markkinoille. Viipurinrinkelin historiasta kiinnostuneille löytyy lisätietoa Etelä-Karjalan museon julkaisusarjan numerosta 15. Kirjan nimi on Viipurin rinkeli ja sitä voi ostaa Etelä-Karjalan museon kaupasta hintaan 3 €.

 

Pukeutuminen

Naimisissa olevan naisen päähine oli perinteisesti Etelä-Karjalassa huntu. Huntu pantiin päähän vasta hääyön jälkeen. Huntua käytettiin jo ristiretkiaikaan ja sen käyttö jatkui Etelä-Karjalassa aina 1800-luvun loppupuolelle asti. Hunnun malli vaihteli pitäjittäin. Hunnun jälkeen ainakin Lappeella, Lemillä, Savitaipaleella ja Taipalsaarella tuli naisten käyttöön läntinen tanu. Tanu oli hunnusta johdettu pehmeä, kankaasta tehty lakki tai myssy, joka solmittiin päähän kurenauhalla. Naisen pukuun kuului paita, hame, esiliina ja Karjalassa myös hurstut, joka voitiin pukea olalle peittämään kantamusta tai sylilasta. Sateella hurstut voitiin kietoa pään ympäri. Hurstut oli eteläkarjalainen vaippa, jota käytettiin hartiahuvina tai vyötärön ympäri käärittynä hameen tapaan.

Kansanomaiseen miehen pukuun kuuluivat housujen lisäksi paita ja päällysvaate. 1800-luvun lopulla alkoivat yleistyä liivit paidan päällä. Päällysvaatteena oli aiemmin viitta, minkä korvasi ajan mittaan röijy, eli hihallinen pikkutakki. Päällysvaatteena viitta oli sekä miehillä että naisilla Karjalassa ja muualla Itä-Suomessa tavallinen.

 

Satu Eiskonen

Päivitetty 13.11.2012

Print Friendly, PDF & Email